About: Mervi

Kävin haastattelemassa 21.5.2018 psykologi Erja Välisalo-Leinosta KYSin foniatrian poliklinikalla. Hän osaa suositella asiakasperheille hyviä sovelluksia, jotka tukevat lapsen kielellistä kehitystä. Erja suosii laitteiden ja välineiden monipuolista käyttöä: saman asian voi tehdä esimerkiksi tietokoneella, tabletilla tai arjessa oikeilla esineillä / tavaroilla. Tärkeää on pitää mielessä kysymykset: ”Mitä lapsi tarvitsee? Mistä 3-4-vuotias hyötyy, entä 6-vuotias? Mistä hän

Kaksi esikoululaista keskustelee. Heistä toinen pelaa Jussi-Pupun Esikoulua, jossa iPadilta kuuluu välillä ohjeita. iPad: ”Maalaa kaikki suorakulmiot keltaisiksi.” Pelaava lapsi: ”Mikä on suorakulmio?” Toinen lapsi: ”Tuo” iPad: ”Maalaa kaikki kolmiot sinisiksi.” Pelaava lapsi: ”Ai mitkä on kolmiot?” Toinen lapsi: ”Nämä” Pelaava lapsi: ”Ai keltaisiksi?” Toinen lapsi: ”Eiku sinisiksi.” Pelaavalla lapsella oli haasteita keskittymisessä ja ohjeiden mukaan toimimisessa. Seikkailupelin muodossa oleviin tehtäviin hän kuitenkin jaksoi

Pidimme kahden esikouluryhmän kanssa yhteistyössä pajapäivän. Yhtenä pajana oli äidinkielen paja, jossa käytimme välineenä iPadeja. Käytössä oli useita laitteita, jolloin saimme jaettua lapsia useampaan ryhmään työskentelemään. Eskarit saivat tehdä omat digitaaliset äänikirjat Book Creator-appsin avulla. Osa lapsista kuvitti mieluummin kirjaa piirtämällä, toiset taas ottamalla siihen valokuvia. Aikuisten avustuksella mietittiin kuviin sopivat lauseet ja kirjoitettiin ne

QR-koodeja voidaan käyttää esimerkiksi seikkailuratojen tekemiseen. Periaatteena on, että lapset etenevät pienissä ryhmissä pisteeltä toiselle ohjeiden mukaisesti ja ratkaisevat koodin takaa löytyvän tehtävän. Osa esikoululaisista osaa jo lukea, mitä kannattaakin hyödyntää ryhmiä jaettaessa. Aluksi kerroin eskareille, että koululla on käynyt kummitus ja teidän täytyy nyt salapoliiseina selvittää, mitä johtolankoja se on itsestään jättänyt. Olin laittanut

Pidimme syksyllä 2016 Pitkälahden koululla Kuopiossa eskaryhmän vanhempainillan, jossa hyödynsimme Kahoot-sovellusta ja vanhempien omia älypuhelimia. Olimme tehneet kysymykset ennakkoon sovellukseen, jota voidaan käyttää tablet-tietokoneelta, älypuhelimelta, kannettavalta tai pöytäkoneelta. Tarvitsimme tietenkin nettiyhteyden sekä videoprojektorin, jonka avulla heijastimme kysymykset luokan seinälle. Jaoimme vanhemmat pienempiin ryhmiin. Kävimme leikkimielisen tietovisan muodossa läpi lapsiryhmää koskevia asioita, kuten esimerkiksi: ”Löytääkö lapsesi

Lapsi: "Leikitään RyhmäHauta!"
Aikuinen: "Mikä ryhmähauta?"
Lapsi: "Ei kun RYHMÄ HAUTA!"

Tässä tilanteessa aikuinen, joka ei ollut katsonut kyseistä lastenohjelmaa, hämmästyi ensin lapsen erikoista leikkiehdotusta. Lasten käyttämän median seuraaminen auttaa siis lasten ymmärtämisessä.

5-vuotiaalle Romeo-pojalle löytyi kiva appsi matematiikan puolelta (Penguin Math). Sain tästä todella toimivan ja lasta motivoivan, kun lisäsin lapsen käyttöön konkreettisen laskuvälineen, ihanat valkoiset koristekivet. Lapsi katsoi iPadin esittämän laskun, esim. 7-3, otti sitten pöydältä seitsemän kiveä ja poisti niistä kolme ja sai oikean vastauksen. Värikäs ja lapsen maailmaan luotu appsi sai meidän pojan viihtymään pitkään

Olin kesäkuussa 2012 vierailulla ruotsalaisessa päiväkodissa Göteborgissa. Havainnoin, kuinka he käyttävät tablettia lapsiryhmässä. Sillä reissulla tietenkin nuorimmaiselle lapselle tuli kova ikävä äitiä. Isä, joka oli heidän kanssaan kotona, keksi helpotuksen iltaikävään. Olimme iPadien ja Skypen välityksellä yhteydessä toisiimme. Kuvasin itseäni ja luin lapseni valitsemaa kirjaa, jota hän näytti minulle Skypessä. Kotona iPad ja minun kuva lukemassa satua oli sijoitettu Minjan

"Minni valihtee tämmösen." 2- vuotias valitsee mielenkiintoiselta näyttävän appsin ja huokaa hetken päästä syvään: "Ei taija sopia minulle Helou Kiti." Hän ymmärsi, että kyseinen peli oli hänelle liian vaikea. Lapsi alkaa vähitellen arvioida ja ohjata omaa toimintaansa ja käyttää metakognitiivisia taitoja. "